Kappale 2

Biologian tutkimusalat voidaan ja moniin eri ryhmiin, sen tutkiman eliöryhmän tai elämän ilmiön mukaan esimerkiksi: kasvitiede, joka tutkii kasveja ja solubiologia, joka tutkii soluja.

https://www.google.fi/search

Biologisen tutkimuksen vaiheet ovat:
-havainto, ongelma (esim. kielojen nopea lisääntyminen tietyllä alueella)
-tietoon tutustuminen (tutkitaan jo olemaasa olevaa tietoa)
-hypoteesi (muodostetaan oma oletus)
-suunnittelu ja toteutus (tutkimus toteutetaan käytännössä)
-tiedon kerääminen
-tiedon käsittely ja hypoteesin testaus (laaja tutkimusaineisto käsitellään ja tulkitaan )
-johtopäätöksen tekeminen (päädytään lopputulokseen)
-tiedon julkaisu

Biologiaa tarvitaan monissa ammateissa!

https://www.google.fi/search?q=biologiaa

https://www.google.fi/search?q=l%C3%

https://www.google.fi/search?q=kasvitutkija

Kappale 1 Mitä elämä on?

Yleisimmät alkuaineet maailmankaikkeudessa ovat helium ja vety. Alkuaineista koostuu kaikki mitä maailmassa on. Maailmankaikkeus syntyi noin.12-15miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksessä.
Hiili on alkuaineitsa tärkein kun puhutaan elämästä. Se johtuu sen kemiallisesta rakenteesta ja erilaisista hiiliyhdisteistä, joita on miljoonia.

https://www.google.fi/search

Mitä elämä on?
Elämän tunnistaa:

https://www.google.fi/search

-järjestyneisyydestä
-samankaltaisista kemiallisista ominaisuuksista
-informaation sisältäminen ja hyöduntäminen
-lisääntyminen
-elämänkaari
-itsesäätelykyky
-aineenvaihdunta
-evoluutio

Edellytyksiä elämän syntymälle ovat lämpö, vesi, valo.

Elämän esiintymistä maapallolla rajoittaa mm. paine happamuus ja suolapitoisuus.

Kappale 5 !

Uutinen aiheesta:

http://www.hs.fi/tiede/a1402548271633

Kappale 7

Makroevoluutiossa populaatio jakautuu, mikä johtaa lopulta uusien lajien syntymiseen
Mikroevoluutio populaation geenit muuttuvat ja laji muuttuu, mutta ei synny uutta lajia.

Isolaatio eli populaation eristyminen muista lajin edustajista, se voi johtua maantieteellisistä syistä tai muista esteistä.
-isolaatiomekanismeja eli lisääntymisen esteitä:
   -maantieteellinen isolaatio (esim vuoristo)
   -eri elinympäristöt

   -erillaiset lisääntymis ajat (esim. aamu-ilta tai syksy-kevät)
   -erillaiset soidinkäyttäytymiset
   -rakenteelliset erot
   -sukusolut hylkivät toisiaan
   -alkio ei kehity normaalisti
   -jälkeläinen ei kykene tuottamaan poikasia
   -jälkeläisellä on alentunut kyky lisääntyä

isolaatio

Mielenkiitoinen uutinen helsingin sanomien sivulla eläin ja kasvijajien risteytymisestä
klikkaa tästä!

-Endeeminen laji eli laji joka elää vain tietyssä paikassa, eikä ole levinnyt muualle.

Sattuma
-Geneettinen ajautuminen (satunnaisajautuminen)
-Pullonkaulailmiö eli populaation kutistuesssa väliaikaisesti vain muutamaan yksilöön uusi populaatio on erilainen geenistöltään kuin alkuperäinen.

https://www.google.fi/search?q=pullonkaulailmiö

Sopeutuminen

Kappale 8 elämän synty

elämän synnystä ja kehityksestä (itse tehty)

Kappale 15 !

Kappale 9 evoluutio

evoluutio

Evoluutio
Evoluutio on luonnonilmiö, jossa eliölajit sopeutuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Evoluutio muuttaa eläinlajeja ja eliökuntaa. Evoluutio on kokoajan käynnissä, mutta se ei yleensä ole nopeaa vaan se vie todella kauan aikaa.

Evoluutiota on voitu tutkia fossiilien avulla. Fossiilit on eläinten jäänteitä muinaisilta ajoilta. Niistä nähdään lajin tai eliöryhmän kehitysvaiheet hyvinkin tarkasti, kun voidaan sijoittaa fossiilit tiettyy aikaan. Fossiilien ikä voidaan määrittää hyvinkin tarkasti tieteellisiä menetelmiä käyttäen.

Mielenkiintoinen uutinen liittyen fossiileihin: http://www.hs.fi/tiede/a1408594619665

luonnonvalinta

Evoluutiota ohjaa luonnovalinta. Se tarkoittaa että parhaiten luonnossa pärjäävät lisääntyvät eniten. Kun olosuhteet on pitkään muuttumattomina tasapainottava valinta tasoittaa lajin eroja ja lajin yksilöt ovat enemmän samankaltaisia esimerkiksi väriltään. Joukosta liikaa poikkeavat karsitaan luonnonvalinnan mukaan. Kun olosuhteet muuttuvat esimerkiksi UV-säteilyn lisääntyessä, suuntaava valinta suosii esimerkiksi tietyn värisiä yksilöitä ja laji muuttuu.
Kun lajin jakautuu jostain syystä kahtia sitä kutsutaan hajottavaksi valinnaksi.

luonnon valinta

Kappale 12

pingviini populaatio

Populaatiolla on monia ominaisuuksia: koko, tiheys, tulomuutto, lähtömuutto, alueellinen jakautuminen, syntyvyys, kuolevuus, ikäjakauma,sukupuolijakauma.

Kun populaatiota tutkitaan selvitetään usein sen koko. Koko selvitetään yleensä laskelmilla, koska suoraan laskeminen ei ole mahdollista tai se on vaikeaa.

tiivis populaatio

Populaation rakenne voi vaihdella. Rakenteen vaihteluihin vaikuttaa syntyvyys, tulomuutto eli imigraatio, populaation koko ja tiheys, kuolevuus ja lähtömuutto eli emigraatio. 

ympäristön kantokyky

Ympäristö rajaa populaation kasvun. Ympäristön vastus rajoittaa populaation liiallista kasvua. Ympäristön vastuksia ovat ravinto, sairaudet, pedot, stressi, elintila, loiset. Kun populaation syntyvyys kasvaa yli ympäristön kantokyvyn ympäristön vastus kasvaa. Tämä pitää populaatiot ympäristön kantokyvyn rajoissa.

Populaation kokoa voidaan kuvata käyrillä. J-käyrä eli eksponentiaalinen käyrä: mahdollinen vain, jos populaation kasvulla ei ole mitään esteitä ja suotuisat elinolot. S-käyrä eli logistinen käyrä: populaation koko vaihtelee luonnon vastuksen mukaan ja käyrä kulkee kuin loiva s-kirjain. Kun populaation olot on suotuisat kuolevuus on pieni ja syntyvyys suuri. Syntyvyyden lisääntyminen aiheuttaa populaation tiheyttä, joten luonnon vastus kasvaa ja kuolevuus nousee, kun elintila pienenee. 

Kappale 13

Lajien välillä on kilpailua. Kilpailua on lajinsisäistä eli populaation sisällä tapahtuvaa kilpailua ja lajienvälistä kilpailua eli eri lajien välillä tapahtuvaa kilpailua. Kun lajit käyttävät alueensa samoja resursseja syntyy kilpailua paremmin selviävät lajit lisääntyy ennemmän. Jos lajien ekolokerot ovat hyvin samanlaisia se johtaa syrjäyttävään kilpailuun. Se johtaa toisen lajin syrjäytymiseen vahvemman lajin alta. Jotkut lajit myös erikoistuvat selvitäkseen esimerkiksi käpylinnuilla on jako puu lajien käpyjen välillä.

kasvinsyöjä

Kasvinsyöjät: ovat kasveja ravinnokseen syöviä eläimiä. Kasvinsyöjät yleensä ovat "laiduntajia" eli syövät vain vähän kasveista jotta ne jäävät eloon.












Pedot: eläimet, jotka tappavat ravinnokseen toisia eläimiä. Pedon ja saaliseläimen välillä voi olla riippuvuus suhde.

susi eli peto

Loiset: Loinen on eliö, joka elää toisen eliön kustannuksella. Vain loinen hyötyy suhteesta.

symbioosi

Symbioosi: eliöiden välillä vallitseva kiinteä vuorovaikutus jos molemmat hyötyvät suhteesta sitä kutsutaan mutualismiksi. Joskus symbioosi on molempien eliöiden kannalta välttämätön, silloin lajit ei selviä ilman toisiaan. Joskus symbioosi on ehdollista ja lajit pärjäävät erilläänkin. Joskus vain toinen osapuoli hyötyy suhteesta, mutta siitä ei ole haittaakaan toiselle osapuolelle.

Kappale 14 Ekosysteemi

EKOSYSTEEMI

Ekosysteemi on kokonaisuus joka muodostuu eliöyhteisöstä ja ympärillä olevasta elottomasta ympäristöstä. Ekosysteemejä on esimerkiksi järvi, suo ja metsä. Suurin ekosysteemi, jonka tiedämme on maapallo (biosfääri).

meri

suo

metsä

ravintoketju

Ekosysteemissä asuvat eliöt on mahdollista jakaa: 

Omavaraisiin (autotrofeihin) esimerkiksi vihreät kasvit, jotka saavat energiansa auringosta.

Toisenvaraisiin (heterotrofeihin) esimerkiksi pedot, kasvinsyöjätja muut, jotka saavat ravintonsa syömällä muita eliöitä.

hiilen kiertokulku

Ekosysteemissä olevat aineet kiertävät. Hiililen kiertoa kuvaava kuva. yhteyttäminen ja hengittäminen kuljettettavat hiiltä.

energian kulku ekosysteemissä

Ekosysteemissä auringonenergia siirty tuottajille eli kasveille. Kasvit yhteyttävät ja tuottavat ravintoa kuluttajille eli esimerkiksi kuvan pupulle, josta taas tulee ravintoa isommille pedoille. Maatuvat kasvit tulevat hajottajien esimerkiksi kastematojen käyttöön. Hajottajat huolehtivat että ravinteet palaavat ekosysteemin kiertoon.
Energian kierrossa suurin osa energiasta menee hukkaan eikä jatka kiertoa. Noin 90% energiasta menee hukkaan ja 10% jatkaa kiertoaan.