perjantai 23. tammikuuta 2015

Kappale 2

Biologian tutkimusalat voidaan ja moniin eri ryhmiin, sen tutkiman eliöryhmän tai elämän ilmiön mukaan esimerkiksi: kasvitiede, joka tutkii kasveja ja solubiologia, joka tutkii soluja.

https://www.google.fi/search


Biologisen tutkimuksen vaiheet ovat:
-havainto, ongelma (esim. kielojen nopea lisääntyminen tietyllä alueella)
-tietoon tutustuminen (tutkitaan jo olemaasa olevaa tietoa)
-hypoteesi (muodostetaan oma oletus)
-suunnittelu ja toteutus (tutkimus toteutetaan käytännössä)
-tiedon kerääminen
-tiedon käsittely ja hypoteesin testaus (laaja tutkimusaineisto käsitellään ja tulkitaan )
-johtopäätöksen tekeminen (päädytään lopputulokseen)
-tiedon julkaisu

Biologiaa tarvitaan monissa ammateissa!
https://www.google.fi/search?q=biologiaa


https://www.google.fi/search?q=l%C3%
https://www.google.fi/search?q=kasvitutkija

Kappale 1 Mitä elämä on?



Yleisimmät alkuaineet maailmankaikkeudessa ovat helium ja vety. Alkuaineista koostuu kaikki mitä maailmassa on. Maailmankaikkeus syntyi noin.12-15miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksessä.
Hiili on alkuaineitsa tärkein kun puhutaan elämästä. Se johtuu sen kemiallisesta rakenteesta ja erilaisista hiiliyhdisteistä, joita on miljoonia.
https://www.google.fi/search

Mitä elämä on?
Elämän tunnistaa:
https://www.google.fi/search
-järjestyneisyydestä
-samankaltaisista kemiallisista ominaisuuksista
-informaation sisältäminen ja hyöduntäminen
-lisääntyminen
-elämänkaari
-itsesäätelykyky
-aineenvaihdunta
-evoluutio

Edellytyksiä elämän syntymälle ovat lämpö, vesi, valo.

Elämän esiintymistä maapallolla rajoittaa mm. paine happamuus ja suolapitoisuus.



keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kappale 5 !





Uutinen aiheesta:
http://www.hs.fi/tiede/a1402548271633

Kappale 7


Makroevoluutiossa populaatio jakautuu, mikä johtaa lopulta uusien lajien syntymiseen
Mikroevoluutio populaation geenit muuttuvat ja laji muuttuu, mutta ei synny uutta lajia.

Isolaatio eli populaation eristyminen muista lajin edustajista, se voi johtua maantieteellisistä syistä tai muista esteistä.
-isolaatiomekanismeja eli lisääntymisen esteitä:
   -maantieteellinen isolaatio (esim vuoristo)
   -eri elinympäristöt

   -erillaiset lisääntymis ajat (esim. aamu-ilta tai syksy-kevät)
   -erillaiset soidinkäyttäytymiset
   -rakenteelliset erot
   -sukusolut hylkivät toisiaan
   -alkio ei kehity normaalisti
   -jälkeläinen ei kykene tuottamaan poikasia
   -jälkeläisellä on alentunut kyky lisääntyä

isolaatio


Mielenkiitoinen uutinen helsingin sanomien sivulla eläin ja kasvijajien risteytymisestä
klikkaa tästä!

-Endeeminen laji eli laji joka elää vain tietyssä paikassa, eikä ole levinnyt muualle.

Sattuma
-Geneettinen ajautuminen (satunnaisajautuminen)
-Pullonkaulailmiö eli populaation kutistuesssa väliaikaisesti vain muutamaan yksilöön uusi populaatio on erilainen geenistöltään kuin alkuperäinen.
https://www.google.fi/search?q=pullonkaulailmiö
Sopeutuminen


Kappale 8 elämän synty


elämän synnystä ja kehityksestä (itse tehty)



Kappale 15 !

Kappale 9 evoluutio

evoluutio

Evoluutio
Evoluutio on luonnonilmiö, jossa eliölajit sopeutuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Evoluutio muuttaa eläinlajeja ja eliökuntaa. Evoluutio on kokoajan käynnissä, mutta se ei yleensä ole nopeaa vaan se vie todella kauan aikaa.

Evoluutiota on voitu tutkia fossiilien avulla. Fossiilit on eläinten jäänteitä muinaisilta ajoilta. Niistä nähdään lajin tai eliöryhmän kehitysvaiheet hyvinkin tarkasti, kun voidaan sijoittaa fossiilit tiettyy aikaan. Fossiilien ikä voidaan määrittää hyvinkin tarkasti tieteellisiä menetelmiä käyttäen.

Mielenkiintoinen uutinen liittyen fossiileihin: http://www.hs.fi/tiede/a1408594619665


luonnonvalinta
Evoluutiota ohjaa luonnovalinta. Se tarkoittaa että parhaiten luonnossa pärjäävät lisääntyvät eniten. Kun olosuhteet on pitkään muuttumattomina tasapainottava valinta tasoittaa lajin eroja ja lajin yksilöt ovat enemmän samankaltaisia esimerkiksi väriltään. Joukosta liikaa poikkeavat karsitaan luonnonvalinnan mukaan. Kun olosuhteet muuttuvat esimerkiksi UV-säteilyn lisääntyessä, suuntaava valinta suosii esimerkiksi tietyn värisiä yksilöitä ja laji muuttuu.
Kun lajin jakautuu jostain syystä kahtia sitä kutsutaan hajottavaksi valinnaksi.
luonnon valinta